VALOKUVAUSKONEENKULJETTAJA

Surullinen tapaus naapuritalossa kadun toisella puolella, kolme elämää päättyi.

Jo keskiyöllä joku pikkuihminen sytytti muistokynttilän portaikon eteen, ja päivän aikana on tuotu lisää kynttilöitä ja kukkia. Kaikkein hellyttävin on teddynalle, joka lepää lumessa kynttilöitten keskellä.

Pihakeinu on hiljainen.

Mitä oli tapahtunut?

Eilen illalla kehystin torstain näyttelyä varten valokuvia, enkä siksi jaksanut reagoida sireenien ääneen, tosin ne eivät tuntuneet kuuluvan läheltä.

Työt tehtyäni vilkaisin netistä vielä viimeisiimmät uutiset. Yksi kuva kiinnitti huomiota ”ai tää on tapahtunut Laajasalossa”, sitten vasta luin tekstistä, että aivan tässä vastapäätä kadun toisella puolella oli mies surmannut vaimonsa ja kaksi pientä lastaan.

Katsoin ikkunasta ja näin ihmisiä parveilevan talon edessä,  kadulla ajoi pari kolme poliisiautoa. Kiinnitin kameraani teleobjektiivin ja otin kuvan isoimmalla ISO-arvolla (6400) ja 1/500s ajalla parvekkeen kaiteeseen kameran tukien.  Vanhalla Canon 400D -kameralla tästä ei olisi tullut mitään, mutta uudella Canon 5D Mark II -kameralla kohina oli siedettävä.

Kuvaa piti avata Lightroomissa korkeasta herkkyydestä huolimatta. Halusin kokeilla vielä ISO 25600 -arvoa, vaan enpä kameran manuaalia lukemalla onnistunut sitä löytämään. Vielä. No kunhan saan silmälasini korjauksesta, jaksan taas tihrustella manuaalia ja näpelöidä namikoita.

Voi voi, olisinpa saanut testata uuden kamerani hämäräkuvausominaisuuksia elämänmyönteisemmissä merkeissä.  Voimia surmattujen omaisille, ystäville ja naapureille!

Laajasalo-Degerö Seura ja Roihuvuoren seurakunta järjestivät 9.5.2011 kotiseuturetken  Kruunuvuorenlammelle.

Retki alkoi bussi 88:n päätepysäkiltä, ja mukana oli parisenkymmentä luonnon ja kotiseudun ystävää.

Oppaina toimivat Tuula Marttinen ja seuran kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Kari Laaksonen. Ilma oli aurinkoisen päivän jäljiltä lämmin, mutta onneksi hyttysarmeija ei meitä pahemmin tavoittanut.

Retkipolku kulki aluksi hylättyjen ja rapistuneitten puuhuviloitten kautta Kruunuvuorelle. Pari kolme huvilaa oli yhä asuinkunnossa ja käytössä kesäisin, mutta monessa katto pudonnut ja seinät kaatuneet.

Muutama huvila oli kohdannut loppunsa tulipalossa, vain hiiltyneitä raunioita törrötti mustankiiltävänä.

Autiotalojen raunioilla elämää ja rakentamista jatkoivat hämähäkit taidokkaissa verkoissaan.

Puu ja sen ”vuokralaiset” viihtyvät aarniometsän rauhassa.

Kruunuvuorelampi lepää keskellä aarniometsää.

Lammen sorsat tulevat syömään miltei kädestä, mikä kertoo siitä, että lampi on suosittu retkikohde.

Kruunuvuorenlammen länsipuolella parhaat päivänsä vuosikymmeniä sitten elänyt pyykkilaituri sinnittelee puolittain veden päällä.

Kruunuvuoren luonnonvarainen rauha elää kohtalonhetkiään, sillä Helsingin kaupunki suunnittelee sinne Kruunuvuoren ranta -asuinaluetta öljysataman lopetettua.