VALOKUVATAITEEN MUSEOSSA
Kävin vuoden ensimmäistä kertaa Suomen valokuvataiteen museossa ja hankin samalla vuosikortin. Joka kerta näyttelyissä käydessä ajattelee, että voi miksen käy useammin. No nyt vuosikortillisena ehkä saan itseni useammin liikkeelle. Onneksi näköjään liikenneyhteydet Kaapelitehtaalle pelaavat, vaikka ratikka 8 onkin muuttanut reittiään keskustan ulkopuolelle.
Timo Kelaranta: Outo rakkaus
Timo Kelarannan Outo rakkaus -näyttelyyn osasin tulla suurin odotuksin, koska valokuvauskurssilla Hannu-Pekka Wettenhovi oli näyttänyt Kelarannalta muutamia makupaloja. Näyttely todella täytti odotukseni ja roimasti ylikin; minua miellyttivät kovasti kuvat, joissa on vain muotoja ja viivoja, abstraktia estetiikkaa: sisältö ja muoto ovat yhtä.
Yksi näyttelyn suosikeistäni oli kuva nimeltä Siltatyöt vuodelta 1994:
Näyttely oli pystytetty museon suureen näyttelytilaan, jossa isot kaarevat kuvaseinät muodostivat spiraalin
K-G Roos: Mafia, Marimekko, Mannerheim
Marimekon alkuvuosien kuvat veivät nuoruuteni tuttuihin Mari-kuvioihin ja löysiin mekkoihin, mutta parasta Roosia minulle olivat 50-luvun lopun Helsinki-kuvat, jotka kertoivat tavllisen ihmisen olosta ja elosta.
Octavian Bâlea: Flexi in security Redux
Dokumentäärista valokuvausta tehdastyöläisyhteisöistä.
Monessa museossa on kauniita tuoleja, niin täälläkin. Kaksi mustaa tuolia valkoiseksi maalattua betoniseinää ja läikikkääksi kulunutta lattiaa vasten vetivät katseen puoleensa.
Aulan naistenhuoneessa jonkun näyttelyvieraan ”itetaidetta”. Hauska englanninkielinen teksti tussilla piirretyn silmän alla varoittaa ”Eye l b watching”.. I’ll be watching..
Avainsanat: HPB 2012, Kaapelitehdas, Suomen valokuvataiteen museo