lauantai 21 elokuun, 2010

Villinki ja Widablick jälleen

Viime vuoden tapaan progeporukkamme vietti viikonlopun Villingin saaressa Widablick-nimisessä Helsingin kaupungin omistamassa talossa. Taloa ovat hallinnoineet vuosikausia Malmin partiolaiset, joka on  tutustuttanut nuoria käytännön remonttihommiin.

Widablickin kolmannen kerroksen tornissa tervetuliaismaljoja siemaillessa voi tähyillä joka ilmansuuntaan.

Itään katsoessa näkyy Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, Helsingin Vuosaaressa sijaitseva 86 metriä korkea tornitalo, joka on Suomen korkein asuinrakennus.


Syksy oli jo kypsyttänyt pihlajanmarjoja ruokapöydän kukkavadin väripilkuksi.

Sahapukki ja -tukki ja kirves odottivat saunapuitten pilkkojaa.

Saunaoluita kyllä kului, mutta ketään ei silti tarvinnut kärrätä saunapolkua ylös talolle…

Tummaa yötaivasta vasten piirtyvä vanha tornitalo näyttää jopa pelottavalta.

Paluumatkalla aurinko loi hauskoja varjoja veneen kannelle.

Veneissä on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia kuvattavaksi.

Oli ikävä kuulla myöhemmin, että kaupunki on lähes tuplannut talon vuokran, joten tuskin meillä on varaa enää kolmatta kertaa Widablickia vuokrata. Toivottavasti kaupunki kuitenkin ymmärtää, mikä loistava ja monipuolinen nuorisotyön muoto talon remontoiminen ja huoltaminen on.

Paula lähetti aiheesta: matka, lauantai 21 elokuun, 2010, klo 02:30
Avainsanat: , , , , , , , , ,

SIVUN ALKUUN

keskiviikko 4 elokuun, 2010

Paprikat

Vihannestiskillä oli loistotarjous: paprikoitten kilohinta vain 90 centtiä. Ostin ison pussillisen punaisia, oransseja, keltaisia ja vihreitä paprikoita. Iloa sekä silmälle että suulle.

Osan söin tuoreena leivän päällä, osan kypsensin uunissa. Puhdistetut ja lohkotut paprikat asettelin uunipannulle ja kääntelin niitä oliiviöljyssä. Sekaan ripottelin runsaasti mausteita, muistaakseni tällä kertaa yrttipippurimaustetta, rosepippuria sekä rosmariinia sekä pikkuisen suolaa.  Monta isoa valkosipulin kynttä ja tuoreita basilikan lehtiä lohkojen väleihin. Ensimmäinen 15 minuuttia paprikat saavat paahtua  250 asteessa ja sitten pudotetaan muhimaan 175 asteeseen. Kypsennyksen puolivälissä paprikoita käännellään, tarkistetaan maku ja lisätään loraus viinietikkaa.

Paprikat sopivat sellaisenaan pikku iltapalaksi leivän ja oluen kera tai ihan melkein minkä vain ruoan lisukkeeksi. Ruoka säilyi hyvin jääkaapissa usean päivän, osan pakastin pieniin annospusseihin, joista on helppo nopeasti sulattaa väriä talveen.

Paula lähetti aiheesta: ruoka, keskiviikko 4 elokuun, 2010, klo 13:35
Avainsanat: ,

SIVUN ALKUUN