VALOKUVAUSKONEENKULJETTAJA

Viime vuoden tapaan progeporukkamme vietti viikonlopun Villingin saaressa Widablick-nimisessä Helsingin kaupungin omistamassa talossa. Taloa ovat hallinnoineet vuosikausia Malmin partiolaiset, joka on  tutustuttanut nuoria käytännön remonttihommiin.

Widablickin kolmannen kerroksen tornissa tervetuliaismaljoja siemaillessa voi tähyillä joka ilmansuuntaan.

Itään katsoessa näkyy Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, Helsingin Vuosaaressa sijaitseva 86 metriä korkea tornitalo, joka on Suomen korkein asuinrakennus.

Syksy oli jo kypsyttänyt pihlajanmarjoja ruokapöydän kukkavadin väripilkuksi.

Sahapukki ja -tukki ja kirves odottivat saunapuitten pilkkojaa.

Saunaoluita kyllä kului, mutta ketään ei silti tarvinnut kärrätä saunapolkua ylös talolle…

Tummaa yötaivasta vasten piirtyvä vanha tornitalo näyttää jopa pelottavalta.

Paluumatkalla aurinko loi hauskoja varjoja veneen kannelle.

Veneissä on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia kuvattavaksi.

Oli ikävä kuulla myöhemmin, että kaupunki on lähes tuplannut talon vuokran, joten tuskin meillä on varaa enää kolmatta kertaa Widablickia vuokrata. Toivottavasti kaupunki kuitenkin ymmärtää, mikä loistava ja monipuolinen nuorisotyön muoto talon remontoiminen ja huoltaminen on.

Progeystävämme Tapsa isännöi jälleen merimatkallamme Helsingin lähisaareen Villinkiin. Lähdimme Hakaniemestä kahden maissa. Koska matkamme oli lyhyempi kuin edellisellä kerralla Lauttasaaresta lähtiessämme, kiertelimme Suomenlinnan rannoilla. Sieltä ajoimme Kulosaaren sillan alta ja Tullisaaren edustalla vesipetomme hyppäsi mereen ja samalla pesi veneen pelastusrenkaat. Jatkoimme Laajasalon sillan ja Degerön kanavan kautta itäiseen Helsinkiin, jossa kiinnityimme Widablickin laituriin.

Widablick on Helsingin kaupungin omistama vanha talo, jota hallinnoiva Malmin partiolaiset vuokraa taloa edelleen vieraille virkistyskäyttöön.

Suomenlinnan rantamakasiinit hohtivat sinitaivasta vasten.

Tullisaaressa Työväen pursiseuran kohdalla veneen pelastusrenkaitten pesu.

Oli mitä mainioin purjehdussää, lämmin ja kaunis mutta tarpeeksi tuulinen, ja meri oli täynnä valkoisia purjeita.

Villingin ja Jollaksen välistä kulki vilkas vesiliikenne.

Rantasaunalla saunanlämmittäjille riitti puuhaa.

Luonnosta löytyi kukkia ruokapöytäämme koristamaan.

Veranta sai oman kaunistuksensa.

Paluumatkalla sunnuntaina iltapäivällä Santahaminan sillan kautta oli yhtä kaunis ilma kuin lauantaina.

Näistä viikonlopun merireissuista taitaa tulla perinne!

Progemusiikkiporukkamme matkasi Lauttasaaresta Kotiluotoon kipparijäsenemme Tapsan veneellä. Maisemien ihailun ohella ohjelmassa oli  tietokilpailu  ja maukas meriateria. Reitti kiersi Helsingin edustalla parisen tuntia ennen kiinnittymistä Helsingin itäpuolella Kotiluodon laituriin. Saaressa saunoimme, uimme, grillasimme ja tietenkin kuuntelimme musiikkia. Osa yöpyi veneessä, osa rantasaunan kamarissa.

Lähtöpaikkamme oli Helsingfors Segelklubb Lauttasaaressa, jonne kokoonnuimme puolen päivän jälkeen.

Kaivopuistossa Merisataman rannassa huimapäät harrastivat benji-hyppyjä.

Ulapalla seilasi upeita purjeveneitä.

Sää oli mukavan puolipilvinen ja iltaa kohti taivas selkeni hienoksi iltaruskoksi.

Kotimatkalla lähellä paluusatamaa kuormuri vietti vapaata viikonloppua kuopan juurella. Se näyttää kuvassa ihan pikkuruiselta leluautolta, vaikka kuvassa ei olekaan käytetty mitään tilt and shift -menetelmää.

Satamanosturit näyttivät huikean isoilta.

Osakuva nosturista.

Ohitimme Helsingin sataman.

Veneen kotisatamaan Lauttasaareen saavuimme sunnuntaina illansuussa ruskettuneina ja tukka merituulesta tönkkösuolattuna.