ÄITIENPÄIVÄ 2013
Äitienpäivänä 2013 äiti oli luonani Helsingissä. Äitienpäivän aamu valkeni sumuisena, mutta puolelta päivin aurinko pilkisti äitejä tervehtimään.
Avainsanat: aamianen, äitienpäivä, ruusu
Äitienpäivänä 2013 äiti oli luonani Helsingissä. Äitienpäivän aamu valkeni sumuisena, mutta puolelta päivin aurinko pilkisti äitejä tervehtimään.
Laajasalon valokuvaajat suoriutui hyvin Suomen kameraseurojen liiton (SKsL) vuosinäyttelyssä. Meiltä viisi kuvaajaa sai yhteensä kaksitoista hyväksyntää, joista kymmenen oli yksittäisteosta joko vedoksina tai digitiedostoina. Sami Heiniö sai kahdella kuvasarjalla Vuoden nuori kuvaaja -arvonimen.
Kuvat teetin Fotoyks.fi:ssä, jonka laadun olin jo joulukuvissa todennut edulliseksi ja hyväksi ja toimituksen nopeaksi. Ja kiirehän taas tuli kuvien lähettämisessä.. kuinkas muuten. Menin pääpostiin viemään kuvalähetystäni puoli tuntia ennen sulkemisaikaa, koska viimeisen lähetyspäivän postileima riittää. Mutta hupsista, pääposti olikin huhtikuussa alkanut sulkea jo tuntia aiemmin. Onneksi seinällä oli ilmoitus, että Verkkokaupan kioski toimii postitoimistona vuorokauden ympäri. Ei muuta kuin ysin ratikkaan ja Verkkikseen: ehdin ajoissa.
Vuosinäyttelyn isäntänä toimii Kameraseura Mielikuva ry ja avajaiset ovat lauantaina 6.4.2013 klo 15.00 Kauppakeskus Elossa, Elotie 1, Ylöjärvi.
Mustavalkoinen kuva on otettu 21.10.12 Linnanmäen ilotulituksen jälkeen (josta myöhästyin), kun kävelin Töölönlahdelta keskustaan. Musiikkitalosta palaavat ihmiset muodostivat sateenvarjoineen hyvän ryhmän ja Sanomatalon valot heijastuivat nätisti märkään katukiveykseen.
Valokuvaseurani Suomenlinnan retkellä syksyllä 2012 otin käsivaralta kuvia merelle päin. Taivaalle Harmajan majakan ylle kerääntyneet pilvet olivat ilmeikkäitä, ja koska käsivaralla pitkällä 70-200-objektiivilla oli pakko käyttää hyvin lyhyttä valotusaikaa ja melko pientä aukkoa, herkkyyttä oli pakko nostaa, jolloin kuvaan tuli paljon kohinaa. Kuvankäsittelyssä lisäsin vielä kohinaa, koska se mielestäni sopi siniseen hetkeen. Kuvan oikeassa reunassa on liikaa tummennusta, mutta muistaakseni vedoksessa se ei ole näin voimakasta.
Tämä kuva on ollut myös Vuoden luontokuva 2012 semifinalistina, mutta eri rajauksella. Itse asiassa oli tarkoitus jo siihen lähettää tämä pystyversio, mutta epähuomiossa lähetin vaakakuvan, eikä se ole mielestäni yhtä hyvä kuin tämä kuva. Pystykuva antaa nyt enemmän tilaa ”kävelijöitten” suuntaan ja märkä vesinoro mahtuu kuvaan. Kuvan otin Laajasalon kirkon vieressä kulkevalla jalkakäytävällä syksyn viimeisten lehtien aikana.