Kaupungille mennessäni otin taas muutaman kuvan pysäkin vieressä olevan talon rakentamisen vaiheesta.
Ensimmäisen kerroksen ylle on ilmestynyt rakennusharkkoja isot kasat, ja ensimmäisestä kerroksesta törröttävät raudoitusraudat odottavat toisen kerroksen seinää ympärilleen.
Alkukesästä ostin Digicamera.netin foorumilta käytetyn Canoniin sopivan loittorengassarjan Kenko Automatic Extension Tube Set DG. vasta nyt lähdin kokeilemaan sitä luontoon. Ajettiin ystäväni Karin kanssa Vuosaaren Kallahteen, jossa uimarannan vieressä on iso niitty ja runsas kaislikko. Ajatuksena oli saada kuva sudenkorennosta.
Heti kun aurinko alkoi paistaa, korennot lähtivät liikkeelle, mutta vain yksi istui sen aikaa paikoillaan, että ehdin sihtaamaan tarkennuksen kohdilleen. Harmi, että en pannut muistiin, mikä rengas oli just korentokuvassa käytössä, mutta luultavasti 36-millinen. Objektiivina oli Canon EF 70-200mm f/4.0 L USM.
Näköjään kuuloni on vielä kunnossa, koska heinäsirkkojen sirinä kantautui korviini koko ajan. Joka askelella jokin sirkka hyppi pakoon, mutta ne olivat niin ruohonkorsien seassa lähellä maata, että kuviin olisi tullut liian sekava tausta. Yksi sirkka levähti eväslaukun päällä, joten hänestä sain potretin.
Perhosia oli liikkeellä vain muutama, ja niistäkin harva laskeutui paikoilleen.
Kärpänen päästi melko lähelle.
Maa oli pikku sateen ripottelun jälkeen kosteahko, mutta pakko oli mahallaan ryömiä kuvakulmia etsiessä. Tässä muutama kukkakuva rantaniityltä.
Olin ystäväni Karin kanssa kuvausretkellä & piknikillä Vuosaaren Kallahdessa. Otin muutaman kuvan Karista; tässä ensin yksi kuva kolmella eri rajauksella ja toinen kuva kahdella rajauksella. Vielä en osaa päättää, mikä rajaus kummassakin on paras.
Kuvissa oli aika paljon kohinaa, joten käänsin kuvan mustavalkoiseksi ja lisäsin kohinaa Photoshopilla. Kari oli viimeisimmällä Kauko-Idän kierroksellaan leikkauttanut pitkän poninhäntänsä, ja nyt puolipitkät hiukset kehystivät kasvoja. Vastavalossa hiuksiin tuli mielestäni nätti valo, mutta kasvojen varjoja avasin hieman kuvankäsittelyssä.
Pystykuvassa vasempaan yläreunaan jäi puhkipalanut alue, josta en osaa sanoa, huonontaako se kuvaa vai ei.
Toinen kuva, jossa jälkimmäinen rajaus hyvin tiukka. Alkuperäinen kuva oli yllä olevaa otosta kontrastikkaampi, ja kohinaa olen näköjään lisännyt edellistä enemmän. Yllä olevan kuvan käsittelin yöllä keinovalossa, jälkimmäisen päivänvalossa. Paperitulosteesta olisi näyttöä helpompi arvioida kohinan vaikutusta.
Kuvasin bussin ikkunasta talonrakennustyömaata. Pihassa oli nyt säiliöperävaunullinen kuorma-auto, joka lienee tuonut valmisbetonia. Tsekkasin auton kyljessä olevan nettisoitteen mbr.fi (sivumennen sanoen harvinaisen selkeä yrityssivusto), jonka etusivulla kerrottiin että ”Betonia valmistetaan vuosittain yli neljä miljardia kuutiota – ainoastaan vettä ihmiskunta kuluttaa sitä suurempia määriä”. Mielenkiintoinen tieto, eipä tuota ole tullut ajatelleeksi!
Olen usein huomannut, että erilaiset isot työkoneet ovat kirkkaan värisiä. Tämän auton säiliö hohti iloisen punaisena samoin kuin työmaalla seisova mylly. Mukava tietenkin että usein betoninharmaalla työmaalla on voimakkaita värejä rakentajien piristykseksi. Noh, oletan työkoneitten kirkkaitten värien olevan kuitenkin ensisjaisesti turvallisuuden sanelemat, mutta onpa kuitenkin saatu kaksi kärpästä – hyöty & huvi – yhdellä iskulla.
Talo, jonka rakentumista olen seurannut montun räjäytyksistä saakka, alkaa jo näyttää talolta: eri osat hahmottuvat, ja ikkunoitten paikat ovat näkyvissä. Ainakin kadun puoleisen osan sisätiloissa on asenneltu metalliseinäkkeitä.
Sain vihdoin vanhan zoomipokkarini Canon Powershot S2IS:n toimimaan. Pokkari oli löhöillyt käyttämättömänä digijärkkärin hankittuani, ja kun joskus viime vuonna jostain syystä sen laatikosta otin esiin, se ei suostunut ladatuilla akkuparistoilla lainkaan käynnistymään, totesi vain ”Vaihda paristot”.
Digicamera.netin foorumilta löytyneen linkin mukaan vaihdatin kameraan kellopariston Telefotossa. Luulin vian hävinneen, kunnes muutaman kuvan jälkeen taas kamera ruinusi uusia paristoja. En kuitenkaan heittänyt kameralla vesilintuja, vaan annoin sen jatkaa eläkepäiviään komeron perimmäisessä nurkassa.
Alkukesästä tarvitsin järkkärin salamaan uudet akkuparistot ja hankin Verkkokauppa.comista Sanyo Eneloopit, koska niitten on kehuttu pitävän varauksen pitkäaikaisessakin säilytyksessä. Samalla ostin uuden Sanyo Eneloop latauslaitteen AA/AAA-akuille. Salamaan akkuja en vielä ehtinyt kokeilla, koska salaman akkutilan kansi on hukassa.
Laatikkoja pöyhiessäni muistin pikku Powershottini ja vaihdoin siihen Eneloopit – ja voilà, jopas alkoi pokkariini henki palata. Olen nyt ottanut kuvia muutaman kortillisen, eikä hyytymisongelmaa ole. Nyt voi taas kuljetella pokkaria mukana kaiken varalta. Tosin nyt kun on järkkäriin tottunut muutaman vuoden, huomaan pokkarin huonon kuvan laadun – vaikkei Canon EOS 400D:kään pienen kennon ja kohinan vuoksi kovin korkeaa laatua tee.
Kesäloma ja keväällä hankittu moottoripyörä – siinä yhdistelmä, jota pärinäpoika ja surinasussu eivät voi vastustaa. Suunta kohti Savonlinnaa ja Saimaata ja toista pärinäpariskuntaa moikkaamaan..
Vanha karvaturri jäi odottamaan ja vahtimaan pihaa..
.. ja nuoriso alkoi järkätä pihabileitä, grilli kannettiin terassilta alapihan telttaan.. ”ny rillataan”..
Vuoden luontokuva 2011 semifinalistit julkistettiin heinäkuun alkupuolella. Kuvia oli lähetetty kaikkiaan 11500, joista semifinaaliin pääsi 750 kuvaa eli laskujeni mukaan noin 6,5%.
Ilokseni huomasin päässeeni mukaan Kasvit-sarjassa kuvalla nimeltä ”Torvet”, jonka otin viime marraskuun 7. päivä Laajasalon Tahvonlahden metsikössä. Kuvan torvisammaleet kasvoivat isohkon kiven seinämässä, ja iltapäivän aurinko antoi kauniin värin torven yläosalle. Canonin 100-millinen makro-objektiivi antoi lyhyen terävyysalueen, joka erottaa pari torvea pehmeästä taustasta.
Olen kevään ja kesän mittaan ottanut kuvia lähistöllä sijaisevan talon rakentamisen eri vaiheista. Ajelin jälleen maalle päin Mikon kyytillä, ja koska kadulla oli asvalttityön vuoksi ruuhkaa, ei voinut pysähtyä tai edes hidastaa vauhtia vaan nappasin kuvan avoimesta sivuikkunasta. Valotusajaksi valitsin 1/400sec, ja se riitti terävään kuvaan.
Viime kuvauskerrasta seinä on noussut muutaman harkkokerroksen. Lämmöneristelevypaketit odottavat vuoroaan.
Helsinki Cruising Night Kauppatorilla heinäkuun ensimmäisenä perjantaina eli 1.7.2011 vietettiin kauniissa ja lämpimässä poutasäässä, vaikka sääkartta pelottelikin ukkosella. Hyvä ilma toi runsaasti autoilijoita, moottoripyöräilijöitä ja yleisöä, joitten joukossa oli mielenkiintoisia valokuvauksellisia tyyppejä.
Mukana oli nyt vain laajakulma, mutta sain sillä muutamia lyhyen terävyysalueen lähikuvia.
Hyväntuuliset tyylikkäät herrasmiehet hopeanhohtoisessa autossa.
J.R. Ewing Dallasista? Valkohattuinen herra valkoisessa avoautossa – tyylikäs yhdistelmä.
Sarvikypäräinen Suzuki-mies.
Moottoripyörämies viimmesen päälle.
Auton tyylin mukainen korkea otsalaine.
Hienosti tilaisuuteen sopiva Route 66 -paita täynnä jenkkiautojen kuvia.
Noilla koroilla kävely on vaikeaa ja Kauppatorin kiveyksellä käveleminen jo taiteen laji.