Heräsin aikaisin ja huomasin tienoon peittyneen usvaan. Otin muutaman kuvan parvekkeelta läheisessä koivunlatvassa aamupalaveria pitävistä variksista.

Usva oli kadunvarressa jo häipynyt, mutta kauempana näkyi ohuesti. Meillä on kadun varressa möyritty maata, mutta en ole kysynyt työporukalta kaivamisen syytä. Viime vuonna katu oli auki, kun Sonera veti laajakaistoja varten valokuitua. Onkohan nyt Saunalahti samoissa aikeissa? Hintakilpailu tekisi hyvää, sillä ensi kesänä Soneran edullinen tarjouskausi päättyy – ollaanpa tarkkana!

DigiExpoon rientäessäni myöhästyin bussista, joten lähdin kävelemään Santahaminan sillalle päin toiveissa saada vielä rannassa usvakuvia. Siellä täällä ohueshosti usvaa, toisin paikoin kirkas aamuaurinko.

Suomen Kameraseurojen liitto ry:n (SKsL) Tunnelma-aiheisen näyttelyn avajaisia vietettiin Hämeenkyrössä Kahvila Kehäkukassa lauantaina 29.10.2011.  Kehäkukka on Pappilanjoen rannalla sijaitsevan Frantsilan yrttitilan yhteydessä, ja siellä myydään tilan yrttejä ja muita luomutuotteita, lisäksi hyvä valikoima taidekäsitöitä.

Tilaisuus alkoi Hämeenkyrön nuorisopuhallinorkesteri Puhallican nautittavilla esityksillä. Avajaispuheiden ja kunniakirjojen jaon jälkeen nautimme kahvin kera kirpeänmakeaa marjapiirakkaa ja vaniljakastiketta.

Valokuvanäyttelyn vedokset olivat pieninä ryhminä kaksihuoneisen kahvilan seinillä. Talo on vanha koulurakennus, ja koska siinä on paljon ikkunoita ja tapetit ovat kuviollisia, tausta on hieman rikkonainen: valokuvat eivät pääse oikeuksiinsa parhaalla tavalla. Toisaalta interiöörin lämmin tunnelma korvaa puutteen, ja kun avajaisväki alkoi pikkuhiljaa siirtyä illalliselle Ikaalisten Kylpylään, oli helpompi tarkastella kuvia lähempää.

Oma näyttelyhyväksyntäni oli digi- ja heijastettavien kuvien sarjassa Kouvolassa seuramme retkellä ankeassa lumisohjossa  kököttävästä pyörätelineestä ottamani kuva ”Odotus 3”.

Näyttelyrakennus Frantsilan yrttitila sijaitsee kauniilla paikalla Pappilanjoen rannalla, jossa olisi voinut viihtyä kuvaamassa vaikka kuinka kauan.

Vuoden luontokuva 2011 -tapahtuma järjestettiin Finlandia-talossa 16.10.2011. Olin Laajasalon Valokuvaajien talkooporukan kanssa pystyttämässä näyttelyä aamulla klo 7-12 ja purkamassa gaala-illan jälkeen klo 21-22.  Päivällä seurasimme valokuvaesityksiä ja gaala-illassa palkintojenjakoa.

Kuvia kilpailuun oli lähetetty kaikkiaan 11466, joista semifinaaliin pääsi 750 kuvaa eli laskujeni mukaan noin 6,5%.   Semifinalistit julkistettiin heinäkuun alkupuolella, ja ilokseni huomasin päässeeni mukaan Kasvit-sarjassa kuvalla nimeltä ”Torvet”. Myöhemmin semifinalisteista valittiin kahdeksan sarjavoittajaa, joista yleisö valitsi oman suosikkinsa nettiäänestyksellä. Vuoden luontokuva 2011 -gaalaillassa voittajaksi julkistettiin Kai ”Kafa” Fagerström, salolainen luontokuvaaja, jonka voittoisa kuva  ”Kettu” oli pelkistetty muotokuva kaunisturkkisesta ketusta.

Esiintyjistä mielenkiintoisimpia olivat unkarilainen Bence Máté ja norjalainen Kai Jensen sekä  Hannu Hautala, 70-vuotias Suomen luontokuvauksen Grand Old Man, joka toi terveiset Kuusamosta.

Otin tapahtumasta kuvia vanhalla pokkarilla, ja sen korkeat ISO-arvot tekevät pahaa kohinaa. Mutta tulipahan muistoksi dokumentoiduksi tapahtumaa.

Näyttelyvieras tutkii Vuoden luontokuva 2011 -voittoteosta "Kettu", jonka kuvaaja on salolainen Kai Fagerstöm

Veikko Neuvosen haastattelussa Hannu Hautala

Hmm.. niin.. mites se kaikki nyt alkoikaan.

Vuoden Luontokuva 2011 -pääpalkinnon ojensi Tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa oli Gaala-illan kunniavieraana.

Presidentti katselee kun voittajakaartia kuvataan

Nuoret 1994-2003 -sarjan voittaja Liina Heikkinen

Vuosi pari sitten presidentti Halonen palkintojenjakotilaisuudessa huudahti ”Missä ovat naiskuvaajat!?”  Nyt saamme olla iloisia nousevasta naisenergiasta, kun 8-vuotias kouvolalaistyttönen Liina Heikkinen otti hienolla joutsenen kuvallaan paikkansa raavaitten mieskuvaajien rinnalla. Mielenkiintoista seurata, milloin Liina nappaa pääpotin..

Nuoret 1994 - 2003 -sarjan voittaja "Jättäkää rauhaan", Liina Heikkinen"

Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n puheenjohtaja Esa Mälkönen esitteli presidentin seurueelle valokuvia

Esa Mälkönen ja tohtori Pentti Arajärvi kuuntelevat keskittyneesti presidentin kommentointia

Presidentti Halonen on itsekin innokas valokuvaaja, ja viime vuonna hänen Galapagos-saarilla ottamiaan kuvia oli esillä luontokuvamessuilla

Presidentti Halonen seurueineen tutustui myös muuhun messutarjontaan

Väliajalla voi nauttia kauniin suolapalan - suolainen oli myös hinta...

Kirjallisuudessa valinnanvaraa ja -vaikeutta..

Järeitä "tykkejä" Rajala Pro Shopin osastolla

Hankkisiko piiloteltan..

Epsonin tulostin puskee ulos taattua laatua

Vuorilahden metsikössä kallioisessa maastossa löytyi ruskan punaamia lehtiä, mutta myös myöhäisiä kukkijoita mm. herkkä vanamo oli kukassa.

Mikähän kasvi tämä ”jalkapallopää” lienee?

Uusitussa Kämp Galleriassa oli 22. syyskuuta 2011 Fashion Fusion kanta-asiakasilta. Liikkeissä oli hyviä tarjouksia, ja viulu-kitara -duon säestyksellä sai nauttia pienistä suupaloista kuohuviinin kera.  Tapahtumia oli kolmessa kerroksessa ja ylimmän kerroksen vaihtuvaväriset valot loivat tunnelmaa.

Suosikkiliikkeeni Kapteenska oli saanut lisää tilaa, ja nyt oli mukava sovitella englantilaisia laadukkaita country-tyyppisiä vaatteita. Parhaat merkit ovat Barbour ja Aigle, jotka sopivat mainiosti Suomenkin kosteaan ja koleaan syyssäähän.

Suomen Valokuvahistoriallinen Yhdistys ry:n perinteinen Wanhat Kamerat – tapahtuma järjestettiin Mäntsälän Seurojentalolla lauantaina 17.9.2011.  Vanhoja kameroita keräävän ystäväni Karin kanssa ajoimme Mäntsälään heti aamusta, ja paikka oli jo lähes täynnä myyjiä ja asiakkaita. Ostin yhden kirjan vitosella, Kari yritti löytää etsinkuilua kameraansa, mutta tällä kertaa ei löytynyt ihan prikulleen sopivaa.

Vanhoihin kinofilmi-Canon FT QL ja FTb QL -kameroihini hankkinen ensi vuonna samasta tapahtumasta pari objektiivia, jotta pääsen taas filmikuvaamisen pariin nostalgoimaan. Canonin vanhan 50-millisen (himmentimen lehdyköitten?) öljyt ovat kuivahtaneet ja Tamronin 70-210 zoomiin lienee kasvanut sisälle sienirihmastoa tms.

Oli mukava rupatella samanmielisten kanssa ja ihailla vanhoja kunnon oikeita kameroita, jotka kestävät isältä pojalle ja pojanpojalle. Ja kun vanhoista filmikameroista oli kyse, kuvat ovat tietenkin rakeisia mustavalkoisia – tosin, häpeällistä kyllä, digikameralla näppäiltyjä ;)

Huomaa tämän kameraa esittelevän herran hieno kamerakuvioinen solmio!

Habitare-messuja on järjestetty vuodesta 1970 lähtien, ja se on Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma.

Sain AD-Lux -valaisin- ja valaistusliikkeen arvonnassa ilmaisen pääsylipun, jonka käytin hyväkseni perjantaina 16.9. Viihdyin messuilla lähes kuusi tuntia ja siitä huolimatta sain jälkeen päin lehtikuvista huomata, että paljon mielenkiintoista jäi näkemättä. Pitäisiköhän messuillekin kehittää navigaattori, joka huolehtisi loogisen reitin valinnasta..

Mukana messuilla oli vain pokkarini, jolla napsin kuvia ison määrän. Paristo tosin väsyi ennen minua.

Erik Bruunin pirskahtelevan iloiset jaffapullot saatavissa nyt myös kankaana.

Habitare-suunnittelukilpailun teema oli tänä vuonna Huussi, jonka voitti Yoshimasa Yamada ”Katosiko oksasi”. Voittotyössä oli oivaltavasti käytetty oksanreikiä ikkunoina, joitten valo luo huussiin hämyisän tunnelman.

Kameraseuran Kamera-galleriassa avattiin 5.9.2011 Jarmo ”Yammu” Jauhiaisen An Finnish Legends -valokuvanäyttely, jossa on muotokuvia kolmestakymmenestä tunnetusta suomalaisesta taiteilijasta ja kulttuurivaikuttajasta. Näyttely on avoinna 27.9.2011 saakka; kannattaa käydä katsomassa silmästä silmään taiteilijoita Harri Kivestä Oona Kamuun, Jorma Uotisesta Aira Samuliniin.

Valokuvaajan omakin habitus on hyvin taiteilijamaisen valokuvauksellinen. Otin muutaman kuvan, kun taiteilija oli gallerian edustalla hyvin ansaitulla pikkusikaarilla.

Gallerian talossa kokouksessa ollut Laajasalon Valokuvaajien (johon itsekin kuulun) jäsen Antti Pulliainen ehti pikaisesti katsoa näyttelyn. Pääsin Antin viehkeän Austinin kyydissä keskustaan ja ehdin juuri ennen sulkemisaikaa Stockmannille hakemaan Eirikuvan kuvasuurennoksen.

Palatessani Kauppatorilta jenkkiautotapahtumasta metroon tuli kaksi nuorta tyttöä, jotka olivat melkoinen näky. Tytöt kuuluivat sanoneen kohteliaasti vastapäätä istuvalle miehelle, että kyllä he vaihtavat paikkaa, jos haisevat pahalta. Mies otti asian huumorilla. Tyttöjen vaatteet, kasvot, kädet ja hiukset oli sotkettu monenlaisin tökötein ja maalipiirroksin, mutta he eivät tuntuneet olevan siitä lainkaan pahoillaan vaan päinvastoin he olivat iloisia hauskasta illasta.

Luulin ensin tyttöjen tulevan jostain zombiekulkueesta, mutta selitys oli toinen: nyt on kuulemma tapana, että kouluvuoden alussa lukion toisluokkalaiset saavat tehdä hauskaa jäynää ”pienille” eli lukion ekaluokkalaisille. Tällainen ”kiusaaminen” on ihan hauskaa, koska se tapahtuu ”kiusattavien” suostumuksella eikä ketään pyritä vahingoittamaan.

Lämpötila on ollut hyvissä lukemissa muutaman päivän sadekuuroista huolimatta. Onneksi elokuun Helsinki Cruising Night 5.8.2011 Kauppatorilla oli vielä kesäisen lämmin jopa helteinen.

Saavuin torille kerrankin hyvissä ajoin, mutta petyin kun torin myyntikojut olivat täydessä myyntitouhussa – olenko erehtynyt päivästä, eikö olekaan kuukauden ensimmäinen perjantai, perinteinen kokoontumispäivä!  No olipa aikaa poiketa kaupungintalon Virka Galleriassa katsomassa kesänäyttelyn  ”Kaupunkilaiselämää –  Näkymiä 1930-luvun Helsinkiin”,  joka on avoinna 1.6.–4.9.2011.  Toisessa näyttelyssä oli viehättäviä koira-ihminen -potretteja.  Samalla kuulin sivukorvalla, että jenkkiautot kyllä kokoontuvat myöhemmin illalla.

Palatessani torille pulut ja lokit ahmivat pudonneita hedelmiä ja herneitä. Pesuautot suihkivat toria pitkillä vesisuihkuilla, ja sain yhden kuvan jossa aivan selvästi näkyi sateenkaari. Jonkin aikaa tori oli kiiltävä kuin sateen jäljiltä.

Kesä on jo niin pitkällä, että illan myötä kuvausvalo heikkenee, mutta toisaalta tunnelmaa tuovat katuvalot sekä erityisesti autojen valot ja niiden heijastuminen katuun. Joissakin kuvissa taivaan tumma sini lisää tunnelmaa. Vaikka pimeällä jouduin nostamaan ISO-arvon tappiin (1600), ja kohina kasvoi, pidän silti juuri niitten kuvien tunnelmasta.