HYVINKÄÄ JA SKSL
Laajasalon Valokuvaajien ryhmä vieraili Hyvinkäällä Suomen kameraseurojen liiton teemanäyttelyn avajaisissa lauantaina 7.10.2012. Järjestäjänä oli Hyvinkään kameraseura, joka täytti kuusikymmentä vuotta. Näyttelyn teema on ”Työ”, ja valokuvaseurastamme kolmen jäsenen vedoksia oli hyväksytty näyttelyyn yhteensä kuusi. Omia kuviani ei hyväksytty mukaan, no seuraavaan näyttelyyn yritän sitten parantaa.
Hyvinkään kaupungintalo vanhassa villatehtaassa oli miellyttävän avara ja valoisa paikka, jossa vedokset saivat ilmaa ympärilleen. Hieno idea oli näyttää digikuvien pystykuvat pystynäytöllä. Ainoa pettymys oli se, että kaikki näyttelyyn hyväksytyt työt eivät olleet näyttelyluettelossa.
Saavuimme Hyvinkäälle hyvissä ajoin ja tutustuimme Suomen rautatiemuseoon, jossa lapsuudesta tutut veturijättiläiset toivat nostalgisia muistoja.
”Joo tuosta mä kesällä menin Iniöön!”
TEEMANÄYTTELYN AVAJAISET
SKsL:n teemanäyttely ”Työ” avattiin Hyvinkään kaupungintalolla klo 16. Hyvinkään kameraseura juhli samalla toimintansa 60-vuotista taivalta, mikä on kunnioiotettava saavutus. Avajaisvieraita lienee ollut yhtä paljon kuin aiemminkin, mutta isossa tilassa määrä näytti pienemmältä. Vedoksia oli esillä aulassa ja toisessa kerroksessa, digikuvia saattoi katsella molemmissa kerroksissa kahdella näytöllä.
Oman ilmeensa korkeaan aulaan toi Kaarina Kaikkosen tilataideteos ”Kohti uutta huomista”, jossa on lastenvaatteita ripustettu katosta.
HYVINKÄÄN KIRKKO
Avajasista Rantasipiin ajaessamme huomasimme Hyvinkään kirkon, johon halusimme tutustua lähemmin. Professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelema kirkko on tyyliltään moderni, ja siinä toistuu kolmioaihe. Valokuvauksen sommittelukurssin ensi viikon aiheena on kolmio, mitä sopivin kuvauskohde siis. Kirkko oli vaikea kuvattava, sillä laajakulmalla ottamissani kuvissa vinojen seinien perspektiivi asetti haastetta.
JUHLAILLALLINEN
Suomen kameraseurojen liiton teemanäyttelyn illallinen ja samalla Hyvinkään kameraseuran 60-vuotisjuhlaillallinen nautittiin Hotelli Rantasipissä. Ravintolasali oli viihtyisä, ja sen erikoinen tuhansista puupalkeista rakennettu varjostinrykelmä toi saliin hämyisen lämpimän tunnelman. Noutopöydän antimet olivat maukkaita, vieläkin vesi herahtaa kielelle.
Tässä vaiheessa ei vielä ole nautittu peeveetä (tarjoilijan termein), mutta silti jo lasit näkyvät sumeana…
